Kosminen puhdistus (Aaron $hunga)

Splatter on taitolaji. Parhaimmillaan se aiheuttaa katselijassa ja lukijassa hervottomia naurunpyrskähdyksiä inhoreaktioiden lomassa. Huonoimmillaan se on vain tökeröä ja uuvuttavaa lätistelyä.

Kosminen puhdistus kuuluu parempaan kastiin. Muun muassa Portugalissa, Suomessa ja internetissä julkaistu lyhytsarjakuva on räikeää kulttikamaa. Moraaliarvostelmat ja hyvä, hienostunut maku loistaa poissaolollaan.

Abraham Lincoln laittaa alkusoiton maailmanlopulle. Ihmisille annetaan lupa toteuttaa alhaisia viettejään ja rikoksia valtiotasolla.

Yhdysvaltalaistaustainen Aaron $hunga (alias Aaron Kaneshiro) kuvittaa lyhytkertomuksensa pikkutarkasti, mutta ei realismin oppeja noudattaen. Törmäyskurssilla olevat koneet ja ihmiset venyvät ja paukkuvat lyhistyessään toisiinsa. Veripalttu lentää oletettavaan tapaan räikeästi ja inhorealistisella tavalla.

Tarinasta saa moraalista opetusta hakemalla hakea, vaikka sieltä sellainen löytyykin. Täytyy vain katsoa hiukan viistosta ja takavasemmalta.

Maailmankaikkeudessa ei nimittäin ihmisille jää sijaa. Aluksi ihmiset nousevat ravintoketjun huipulle, saavuttavat kehityskaaressaan herruuden niin teknologiasta kuin luonnostakin. Ahneuden seurauksena on lopulta galaksien välinen sota.

$hunga kuuluu tietyllä tavalla samaan hermostuneeseen provokaattoreiden joukkoon kuin Robert Crumb tai Chester Brown. Heidän maailmassaan armolla ei ole juuri merkitystä. Ainoastaan dadamaisella ja turhautuneella huumorilla avataan omia totuuksia auki kuin märkiviä haavoja konsanaan.

Lopulta kaikki on julmaa. Räävitön sarjakuva pohtii ja kysyy, mikä helvetti meitä ihmisiä oikein vaivaa. Maailma ei ole meitä varten.